Tiedote 28.8.2014, julkaisuvapaa heti

Valtioneuvosto antoi tänään 28.8. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevan lakiesityksen. Lailla halutaan vahvistaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Kansanedustaja Kristiina Salosen (sd.) mukaan uutta lakia on odotettu pitkään ja se tulee tarpeeseen.

Tällä hetkellä rajoitustoimenpiteistä säädellään useassa eri laissa, mikä on voinut aiheuttaa epätietoisuutta niin potilaiden ja omaisten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönkin parissa. Uudessa laissa korostetaan nyt esimerkiksi tilojen hyvää suunnittelua sekä tilanteiden ennakointia ja ennaltaehkäisyä rajoitustoimenpiteiden sijaan. Kussakin sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä tulisi laatia suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Henkilöstö koulutetaan ja ohjeistetaan toimimaan sen mukaisesti, kertoo Salonen.

Itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteitä voisi käyttää vasta sitten, kun muut keinot eivät riitä. Tuolloin kyseessä voi olla henkilö, joka ei esimerkiksi sairauden vuoksi ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia. Tuolloinkin pitäisi valita toimenpide, jolla rajoitetaan ihmisen perusoikeuksia mahdollisimman vähän.  Salonen sanoo tämän olevan lähtökohta, mutta toivoo lain soveltamisessa myös arkijärjen käyttöä.

Itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen tulee tietysti aina olla kaiken toiminnan perusteena. Aina ei pelkkä ennaltaehkäisy kuitenkaan riitä. Terveyskeskuksen päivystykseen voi tulla väkivaltainen potilas, joka uhkaa sekä omaa että 15 muun päivystyksessä olevan henkilön turvallisuutta. Tuolloin on lähdettävä siitä, että taataan kaikkien turvallisuus, vaikka se vaatisi myös henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumista tai vapauden rajoittamista. Silloin on osattava huomioida sekä yksilön itsemääräämisoikeus että muiden turvallisuus.

Laki parantaa nyt lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveystyössä olevien asemaa, kun henkilöstön tekemille toimenpiteille saadaan lain selkänoja. Lakia sovellettaessa on kuitenkin huolehdittava edelleen siitä, ettei henkilöstö esimerkiksi virkavirheen pelossa jätä tekemättä päätöksiä tarpeellisista toimenpiteistä. Jo nyt on tilanteita, joissa esimerkiksi tärkeä viranomaisten välinen tietojenvaihto voi häiriintyä salassapitovelvollisuuden vuoksi. Tämä ei puolestaan ole kenenkään etu, Salonen muistuttaa.

 

LISÄTIETOJA: Kristiina Salonen, kristiina.salonen@eduskunta.fi, 09 432 3152