Tiedote 25.9.2014

Valtioneuvosto teki tänään yleisistunnossaan päätöksen TVO:n Olkiluoto 4 -projektin jatkoaikahakemuksen hylkäämisestä. Raumalaisen kansanedustajan Kristiina Salosen (sd.) mukaan asiassa jäi tärkeitä kysymyksiä vaille vastausta.

 Mediassa on noussut esille hylkäämispäätöksen laillisuus hallintolain näkökulmasta. Asiantuntijoiden mukaan päätöksen perustelut ovat olleet epämääräiset, eivätkä ne ole täyttäneet hallintolain perusteluvaatimusta. Olen itse pyrkinyt löytämään johdonmukaisuuden TVO:n ja Fennovoiman päätösten välillä. Ministeri Vapaavuori katsoo mahdottomaksi arvioida, pystyykö TVO etenemään hankkeessaan investointiin. Samaan aikaan Fennovoiman osalta ilmassa on yhtäläisiä epävarmuustekijöitä, kuten 60 % suomalaisen omistuspohjan saaminen. On siis loogista, että valtiovarainministeri Rinne halusi yhdenvertaista kohtelua hakijoille ja edellytti molempien hakemusten osalta periaatepäätöksen saattamista ydinenergialain mukaisesti eduskunnan tarkastettavaksi, sanoo Salonen.

Kysymyksiä herättää myös se, että kun eduskunta vuonna 2010 teki periaatepäätöksen TVO:n Olkiluoto 4 -projektista, samassa yhteydessä on päätetty myös Posivan ydinjäteluolaston laajentamisesta. Tuolloin Posivan myönteisen päätöksen perustelut on kytketty TVO:n Olkiluoto 4:ään. Raukeaako Posivan lupa nyt TVO:n luvan myötä ja mitä se merkitsee ydinjätteen loppusijoituksen kannalta? Ottaako eduskunta Posivan luvan mahdollisesti uudelleen käsittelyyn?

Salosen mukaan prosessi itsessään ei lisää luottamusta poliittiseen päätöksentekoon eikä houkuttele yrityksiä investoimaan Suomeen.

Miten voi olla mahdollista, että pääministeripuolue kokoomus tässä taloustilanteessa katsoo, että kun yritys on jo sijoittanut hankkeeseen 100 miljoonaa euroa, sen voi antaa valua hukkaan? Miksi yritykset haluaisivat investoida, jos ne eivät voi varmistua vakaasta poliittisesta päätöksenteosta vaan joutuvat juupas-eipäs-politiikan kohteiksi? Oli itse ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, on pakko kysyä, onko tämä hyvää yrityspolitiikkaa.

Salonen hämmästelee, oliko valtioneuvosto todella saanut asioista riittävän selvityksen.

Näin tärkeässä asiassa mahdollisimman avoin toiminta on vähimmäisvaatimus. Tässä jäi nyt kuitenkin auki useita sellaisia kysymyksiä, jotka ainakin kansanedustajan näkökulmasta olisivat vaatineet lisäselvitystä ennen päätöksentekoa. Siksi onkin pohdittava, oliko koko ajan kyse vain esimerkiksi siitä, että ajettiinkin seuraavaa hallitusohjelmaa ja Loviisa 3 -projektia sisään.

 

 

LISÄTIETOJA: Kristiina Salonen, 09 432 3152, kristiina.salonen@eduskunta.fi