Suomalaisen työttömyysturvan ongelmana on pidetty sitä, että se ei välttämättä kannusta ihmisiä ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä, sillä samalla tietää joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin asumis-, työmarkkina- ja toimeentulotuen maksatuskatkosten kanssa. Tällaisten kannustinloukkujen purkamiseksi on kaivattu konkreettisia toimenpiteitä. Nyt hallitus on esittänyt työttömyysturvaan 300 euron suojaosaa. Se merkitsee sitä, että työtön voi tienata 300 euroa kuussa menettämättä työttömyysetuuttaan. Samalla työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee seitsemästä päivästä viiteen, jolloin työttömyysturvan piiriin pääsee jo viiden päivän jälkeen. Muutos koskee kaikkia työttömyysetuuksia, niin peruspäivärahaa, ansiopäivärahaa kuin työmarkkinatukeakin.

Uudistuksen tarkoituksena on kannustaa varsinkin lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen. Sen lisäksi, että työttömän toimeentulo paranee, lyhyetkin työpätkät kartuttavat työkokemusta sekä ylläpitävät työttömän henkilön työkykyä ja toimeliaisuutta. Kun katkot työuralla vähenevät, työllistyminen myös pysyvämpään työsuhteeseen voi helpottua. Lisäksi henkilölle tarjoutuu mahdollisuus näyttää oma osaamisensa työnantajalle. Työnantajalle jääneen hyvän mielikuvan ansiosta voi pysyvämpi työpaikka näin tarjoutua myöhemmin, vaikka juuri sillä hetkellä ei sellaista tarjolla olisikaan. Lisäksi sillä, että ihmiselle tulee kokemus juuri hänen työpanoksensa ja osaamisensa tarpeellisuudesta, on valtavan suuri psykologinen merkitys.

Pahin uhkakuvahan on tilanne, jossa ihminen jää työttömyyden jatkuessa kotiinsa. Mieliala laskee työttömyyden pitkittyessä, ja pahimmillaan johtaa masennukseen ja lopulta syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Työkyvyn menettäminen tapahtuu nopeasti, ja sen jälkeen uudelleen rakentaminen on hidasta. Tästä syystä syrjäytymistä työmarkkinoilta tulee välttää kaikin keinoin. Tällaisessa talouden taantumassa on muistutettava toinen toisiamme siitä, että suhdannetilanne helpottuu jossakin vaiheessa. Silloin työpaikkoja taas syntyy, ja juuri sen vuoksi meidän on pidettävä työvoimamme työkykyä yllä. Tämä on toki myös ihmisten jaksamisen kannalta tärkeää.

Lyhytaikaisen työn vastaanottamisen kannattavuus hyödyttää myös työnantajiakin. Suomalaisilla työpaikoilla on paljon satunnaisen työvoiman tarvetta. Työvoimaa tarvitaan monenlaisessa työssä, vaikkapa muuttohommissa tai rakennustyömaalla. Hoito- ja palvelualoilla tai erilaisissa tapahtumissa tarvitaan jatkuvasti työvoimaa myös lyhytkestoisiin työtehtäviin ja sijaisuuksiin. Mahdollisuuksia on siis monia, ja nyt saadaan varmasti helpommin esimerkiksi sijaisia myös julkiselle sektorille.

On hyvä, että hallitus jatkaa sillä linjalla, joka sillä on ollut koko vaalikauden: heikoimmassa asemassa olevien asemaa ei heikennetä. Sen sijaan monessa uudistuksessa on avainsanana ollut kannustavuus. Tällä hallituskaudella on muun muassa korotettu perusturvaa 100 eurolla sekä korotettu asumistuen tulorajaa. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta on puolestaan poistettu puolison tulojen vaikutus. Joustava hoitoraha parantaa töihin palaavan vanhemman mahdollisuuksia tehdä vajaata päivää menettämättä etuutta.

Nämä uudistukset on saatu aikaan sellaisena aikana, jolloin kukaan ei varmaankaan ole voinut välttyä kuulemasta maan talouden haasteista tai julkisen talouden kestävyysvajeesta. Näistäkin haasteista Suomi toki selviää, ja tulevaisuus tuo aina mukanaan uutta. Uudistusten tekoon on kuitenkin tarvittu tahtoa. Niin myös tässä työttömyysturvan muutoksessa. Tavoitteena on ollut se, että työ ja työntekijä saadaan kohtaamaan entistä paremmin, ja nyt otamme askeleen lähemmäksi tuota tavoitetta.